YRITYS
Historia  

Historia

Savotta ajan saatossa 1955 –

Allan_Halme[1]

Allan Halme syntyi 1925 Tampereella suutarin perheeseen. Lapsuus oli kovaa pula-aikaa, mutta jo 12-vuotiaana Allan lankkasi herrasmiesten kenkiä ja tienasi näin ensimmäiset taskurahansa. Sotavuosien jälkeinen tukinajo toi Allanin Keski-Suomeen ja Pylkönmäelle. Pylkönmäellä nuori Allan tapasi Marjatta Sainion, jonka kanssa avioiduttuaan nuoripari jäi hoitamaan Marjatan isän kyläkauppaa.

1950-LUKU

Allan Halme perusti vaimonsa Marjatta Halmeen kanssa Pylkönmäen Nahkatyö nimisen yrityksen elokuun 19. päivänä vuonna 1955 Pylkönmäellä. Aluksi töitä tehtiin omakotitalon vintillä ja toimitukset hoituivat polkupyörällä lähinnä Pylkönmäen keskustaan. Ensimmäiset tuotteet olivat palakasseja, rukkasia ja reppuja metsätyömiehille. Laajentuvan tuotannon vaatiessa lisää tilaa Allan rakensi kylän miesten avustuksella Pylkönmäen Halla-ahoon uudet tuotantotilat.

1960-LUKUMarjatta_Halme[1]

60-luvulla Pylkönmäen Nahkatyö sai väistyä ja tilalle tuli Savotta-retkeilyväline. Vuonna 1966 Allan löysi yritystoiminnalle sopivan paikan Karstulan Onnelasta, jossa yrityksen toimitilat vielä nykyisinkin sijaitsevat. 60-luvulla siirrettiin kuitenkin vasta osa tuotannosta Karstulaan, Pylkönmäen ollessa edelleen yrityksen päätoimipaikka. Allan vastasi itse tuotekehityksestä ja uutena tuoteryhmänä Savotta-retkeilyvälineen valikoimiin tulivat retkeilijöille suunnatut teltat. Erilaisia telttamalleja suunniteltiin niin lapsille, nuorille, perheille, eräharrastajille kuin myös puolustusvoimille.

Teräsputkirinkkojen kysyntä kasvoi 60-luvulla suuresti. Tuolloin otettiin käyttöön rinkkojen osien valmistuksessa myös ensimmäiset nylonkankaat. Asiakkaina 60-luvulla olivat pääasiassa vähittäiskaupat, tukkuliikkeet ja uusi yhteistyökumppani Suomen puolustusvoimat.
Yritys on tarjonnut pitkän historiansa aikana töitä yli 250 henkilölle, joista osan työura on kestänyt Finn-Savotan palveluksessa useita kymmeniä vuosia.

Vuonna 1955 yritys valmisti ensimmäiset vaellusrinkkansa, päätuotteina säilyivät kuitenkin edelleen selkäreput ja erilaiset kantotelineet. Pylkönmäen Nahkatyö myös palkkasi lisää henkilökuntaa, laajensi tuotantotiloja ja suunnitteli uusia tuotteita. Useat reppumallit ovat vielä tänäkin päivänä eräharrastajien käytössä.

1970-LUKU

70-luku oli yrityksessä kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Vuosikymmenen alussa toiminta siirtyi lähinnä työvoimapulan ja kulkuyhteyksien vuoksi kokonaan Karstulaan. Myös yritysmuoto ja nimi muuttuivat Finn-Savotta Oy:ksi. Yrityksen sisällä alkoi myös sukupolven vaihdos, kun perheen tyttäret Riitta ja Anita Halme aloittivat yrityksen palveluksessa vuonna -71. Anita ottikin äitinsä kuoleman jälkeen vastuun yhtiön tuotannosta vuonna -74.

Vuosikymmenen alussa Ruotsin vienti lähti voimakkaaseen nousuun ja yksi suurimmista asiakkaista oli JOFA ABC. Yksi merkittävä yhteistyökumppani oli myös Marimekko, jolle sekä suunniteltiin että valmistettiin useita kassi- ja laukkumalleja. Lisäksi yhteistyö Partiolaisten ja Suomen Ladun kanssa tiivistyi. Ompelimon laajennus nykyiseen kokoonsa valmistui samaan aikaan perheen omakotitalon kanssa vuonna -74.

70-luvulla alkoivat myös Savotan esiintymiset kansainvälisillä messuilla. Ensiesiintyminen tapahtui Suomen yhteisosastolla Kölnin Spoga -messuilla. Messuilla esiteltiin muun muassa tuon hetken viimeisimpiä reppumalleja.

1980-LUKU

80-luvun alussa Karstulassa laajennettiin tehtaan metalliosien tuotantoa niin, että kaikki rinkkojen telineet ja telttojen tukirakenteet sekä salkosarjat valmistettiin itse.

Vuonna 1982 Savotta 906 -rinkkamalli voitti Tekniikan Maailma -lehden testin ja samana vuonna aloitettiin myös uuden taisteluvyön kehittäminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena oli yksinkertaisesti maailman paras taistelijan kantojärjestelmä. Taisteluvyö valmistui vuonna 1985. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa tuotti myös useita muita tuotteita, jotka ovat vielä tänäkin päivänä käytössä kasarmeilla eri puolella Suomea. Isoja 20 hengen puolijoukkuetelttoja on valmistettu yli kymmenentuhatta ja niitä toimitetaan myös siviilipuolella partiolaisille ja eräharrastajille.

1990-LUKU

Riitta Halme aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna -92. 90-luvulla yrityksellä oli myös 15 hengen ompelimo Viitasaarella. Yhtiön Savotta 906 -rinkkamalli sai osakseen lisää tunnustusta ja yritys aloitti myös retkeilyvaatteiden valmistuksen, josta kuitenkin on luovuttu vähitellen.

Perinteisten putkirinkkojen ohella mallistossa vakiinnuttivat asemansa myös Anatomic -rinkat. 90-luvun tuotteita olivat myös lastenkantorinkat. Markkinat vaativatkin koko ajan uutta muotoilua ja uusia värejä toimivan tuotteen lisäksi. Toimivien reppuosien lisäksi Savotan rinkat tunnetaan parhaiten portaattomasti ja yksilöllisesti säädettävistä liivikannoistaan. Vuonna 1995 Finn-Savotta Oy:stä tuli yksi ensimmäisistä tekstiilialan yrityksistä, jolle on myönnetty Suomen puolustusvoimien auditoima ISO-9001-2000 laatusertifikaatti.

90-luvulla Savotan valikoimat laajenivat kattamaan niin makuupussit, telttakamiinat kuin vaellusahkiotkin. Pääajatuksena säilyi edelleen asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, olivat ne sitten hiihtovaelluksia Lappiin tai Interrail-matkoja Eurooppaan.

Allan Halme 1925 – 1994

Allan Halme sairastui 1980-luvun lopulla vakavasti, mutta hän kuitenkin toipui hyvin. 90-luvun alussa sairaus uusiutui ja Allan Halme nukkui pois toukokuussa 1994.

2000-LUKU

2000-luvulla globalisaatio ja EU:n sisäiset markkinat ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita. Finn-Savotta onkin uudistunut 2000-luvun aikana ja esimerkiksi yhtiön logo on vaihtunut modernimpaan.

Kansainvälinen Punainen Risti on myös huomannut keskisuomalaisen yrityksen. Tuotekehityksen tuloksena on valmistunut sairaalateltta, joka voidaan toimittaa nopealla aikavälillä katastrofialueelle. Finn-Savotan sairaalatelttoja on matkannut sekä vuoden 2005 tsunamialueelle että Haitin maanjärsitysalueelle vuonna 2010.

Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on jatkunut tiiviinä läpi 2000-luvun. Tuloksena on syntynyt muun muassa uusi taisteluvyö, joka kantaa nimeä TST-05. Kyseinen taisteluvyö valmistui vuonna 2005. Myös Savotta 906 -rinkkamalli on jatkanut menestyksekkäästi 2000-luvulla. Lokakuussa 2009 Optio -lehti valitsi sen parhaaksi tuotteeksi omassa lajissaan.

Tulevaisuuden haasteita Finn-Savotalle ovat muun muassa kasvavien asiakasmäärien erilaisiin tarpeisiin vastaaminen ja myös toinen sukupolven vaihdos, kun perheyritykseen ovat tulleet mukaan perheen pojat Elmo ja Julius.

2010-LUKU

Savotalla puhalsivat muutoksen tuulet, yhtiössä tehtiin monenlaisia järjestelyitä. Vuonna 2012 yrittäjäsisaruksista nuorempi Anita Halme astui toimitusjohtajan vaativaan virkaan ja Riitta Halme otti päätoimisen talousjohtajan paikan.

Ensimmäinen tehtaanmyymälä perustettiin kotoisasti Karstulaan ja internetissä alkoi palvella Savotan oma verkkokauppa.

Oman tuotannon lisäksi tuotevalikoimaa laajennettiin tuontituotteilla ja alihankinnalla. Kiinassa teetetty alihankintatyö osoittautui kuitenkin haasteelliseksi, sillä Savotta on tunnettu korkeasta laadustaan, jota Kiinalaisilta tehtailta ei tahdottu saada ilman kohtuuttomia ponnisteluita. Kokemuksesta oppineena päätettiin palata kangastuotteiden valmistuksessa takaisin juurilleen ja tehdä laadukkaat tavarat itse.

Alihankintaa ei kuitenkaan kokonaan unohdettu ja niinpä vuoden 2016 alussa avattiin Finn-Savotta Oy:n vasta perustettu tytäryhtiö, Savotta OÜ, Viroon Tartoon. Tytäryhtiön tuotantokapasiteetti tuli tarpeeseen auttamaan Karstulan tehtaan hyvänlaisessa työruuhkassa.

Vuoden 2016 keväällä Anita Halme siirtyi hallinnoimaan tytäryhtiötä ja Anitan vanhempi poika Elmo Valkeinen siirtyi emoyhtiön, tai nyttemmin konsernin, toimitusjohtajaksi. Myös Finn-Savotta Oy:n omistamien kiinteistöjen hallinnointi eriytettiin omaksi yhtiökseen ja tämän, Savotta Kiinteistöt Oy:n, toimitusjohtajaksi valittiin Anita Halmeen nuorempi poika Julius Valkeinen. Ensimmäistä kertaa Savotan historiassa vaihtui konserniutumisen myötä myös emoyhtiön, Finn-Savotta Oy:n Y-tunnus.